torstai 14. huhtikuuta 2016

Ari Wahlsten: Kuka pelkää mustaa miestä?

Yksityisetsivä Kit Karisma on musta mies. Hänen äitinsä oli suomalainen, isä taas afroamerikkalainen. Isä toimi yksityisetsivänä Miamissa. Nuori Kit pääsi isänsä apulaiseksi ja omaksui tämän ammatin, jota hän on palannut harjoittamaan äitinsä kotimaahan. Kirjasta kertoo paljon, ettei päähenkilön ihonvärillä ole kuitenkaan tarinan kannalta muuta merkitystä kuin romaanin nimen viittaus lastenleikkiin ja muutama hassu sutkaus, joihin se antaa aihetta.

Kit Karisma saa asiakkaakseen helsinkiläisen liikemiehen, joka pelkää, että joku suunnittelee hänen murhaamistaan. Karisman tehtävä on selvittää, kuka mahdollisesti on asialla. Kulosaarelaisen kartanon asujaimistosta paljastuu synkkiä salaisuuksia, mutta lopulta monimutkaisten vaiheiden jälkeen arvoitus ratkeaa.

Kirjan henkilöissä, tapahtumissa tai dialogissa ei ole uskottavuuden häivääkään, mutta luullakseni se ei ole edes tarkoitus. Kirja on kunnianosoitus genrelleen. Henkilöt olisivat enemmän kotonaan 1930-luvun New Yorkissa kuin Helsingin kesässä. Perinteisten yhdysvaltalaisdekkareiden lisäksi henkilöitä ja tarinaa voisi verrata vaikka Jerry Cottoniin. Kun lukija tukahduttaa kriittisen terveen järjen äänen, kirja on kuitenkin omalla tavallaan hauska ja sujuva.

Tarinan loppuratkaisu on tietenkin mielikuvituksellinen. Siihen sisältyy myös räikeä asiavirhe - mutta enpäs kerrokaan mikä. Lukekaa itse. Mutta kerrankos elämässä käy niin, että oikean vastauksen jäljille pääsee vääriä johtolankoja seuraamalla.


Ari Wahlsten: Kuka pelkää mustaa miestä? (Kosmos 2016)

2 kommenttia:

  1. Nämä ovat monesti omasta asenteesta ja lukupaikasta kiinni. Ruuhkajunassa melkein uppoaa mikä vain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dekkarit ovat mitä mainiointa junalukemista!

      Poista

Kiitos kommentistasi! Ilahdun niistä jokaisesta!