Kirjoitin tämän runon ylioppilaskeväänä, ja se kuvaa tuntoja myös nyt, kun ensimmäistä kertaa moneen vuoteen on aikaa pitää muutama viikko kesälomaa.
Odottakaa vielä
niityt kukkasin,
sillä olen tiellä,
jonka hukkasin,
kun väsyneenä
vaivuin unehen
ja nuppuseppeleenä
sai joku nuoruuden.
Toivotan siis lukijoilleni hyvää kesää! Blogi palaa asiaan uusien kirjapäivitysten muodossa viimeistään heinäkuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Ilahdun niistä jokaisesta!