keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Heikki Räisänen: Taistelua ja tulkintaa

Kuva: Kirjapaja
Miten yhdistää Raamattu ja tutkijan kriittinen asenne? Ei se aivan ongelmattomasti suju, mikäli Uuden Testamentin eksegetiikan eli raamatunselitysopin emeritusprofessori Heikki Räisäsen elämänkertaa on uskominen. Lokaa on satanut niskaan epäreiluin perustein, ja nuoren papin henkilökohtainen uskokin joutui liian kovalle koetukselle.

Takakannen otsikko "Saako kirkossa ajatella?" kuvaa omaelämänkerran problematiikkaa hyvin. Varmaan saa enemmän kuin kirjan perusteella voisi kuvitella. Oulussa seurakunnat yrittivät tarjota jäsenilleen tilaisuuden ajatella ja järjestivät agnostikkoiltoja, joissa oli tarkoitus keskustella tunnustuksessa mahdollisesti epäilyttävistä asioista. Kantelu tuomiokapituliinhan siitä kuitenkin seurasi. Luterilaisuudessa on periaatteessa ideana, että jokainen lukee Raamattua ihan itse ja vetää siitä omat johtopäätöksensä. Seuraukset pyritään kuitenkin häivyttämään näkyvistä.

Minähän olen aina inhonnut uskontunnustuksen lukemista - miten kukaan ulkopuolinen voisi luetella, mihin minä uskon? - eikä kriittinen ajattelu uskonkaan saralla ole ollut koskaan mikään ongelma. Paitsi ehkä silloin, kun lukion uskonnonopettaja ja oppikirja olivat eri mieltä keskenään - mitä siis vastata kokeessa? Vastakkainasettelu tuntuukin aluksi hiukan vieraalta.

Ilmeisesti kuitenkin aika moni teologisen tiedekunnan ja kirkon työntekijä joutuu pohtimaan tosissaan, kuinka sovittaa ajattelu yhteen opin kanssa - etenkin kun paikoin on sangen kyseenalaista, perustuuko oppi edes Raamattuun. Tilannetta voisi ehkä verrata kovasti ajankohtaiseen ydinvoimakeskusteluun. (Kyseisen keskustelun epä-älyllisyys kiehuttaa sen verran, että pari jäähdytyssauvaa tulisi tarpeeseen.) Moni niin sanottu vihreä ja luonnonsuojelija joutuu taipumaan akrobaattitemppuihin mahduttaakseen mielipiteensä oikean opin sisään, vaikka tiede ja terve järki sanoisivat ihan jotain muuta. Toiset taas saavat kääräistyä uskon ja kriittisen järjen näppärästi samaan pakettiin menettämättä kumpaakaan.

Räisäsen esille nostamia kiistakysymyksiä käsittelin jo aiemmassa kirjoituksessani. Elämänkerta valottaa Räisäsen tutkimusten syntyä, taustaa ja vastaanottoa akateemisessa maailmassa ja kirkossa. Katkelmat kollegojen kirjeistä ovat ihastuttavia. Kunpa pääsisin vielä itsekin osalliseksi älyllisestä kirjeenvaihdosta! Valitettavasti digitalisoituminen taitaa vielä sellaiset aineistot pois ulottuviltamme. Sääliksi käy tulevaisuuden elämänkertureita. Teoksen lukijalle on eduksi, jos hän tuntee Raamattunsa ja Suomen kristillistä kulttuuria. Kirjassa ei nimittäin pahemmin selitellä, keitä viidesläiset ovat (sitä Päivi Räsäsen porukkaa) tai mikä on kunkin Raamatun kirjan keskeisin sisältö.

Taistelua ja tulkintaa on eräänlainen puolustupuheenvuoro kriitikkoja vastaan, mikä tekee siitä paikoin hiukan raskasta luettavaa. Lukija ei voi täysin välttyä mielikuvalta, että Räisänen on kaikesta leppoisuudestaan huolimatta ainakin vähän nauttinut aikaansaamastaan hälystä. Myös tutkimuksen saama ylistys on selvästi mieluista, mutta erinomaista tutkimustahan se onkin. Yliopistomaailman ulkopuoliset elämänvaiheet jäävät kirjassa taustalle.

Räisäsen muut kirjat ovat paljon jännempiä kuin tämä uutukainen. Sisällöltään varsin kuivakkaaksi opukseksi se on silti yllättävän koukuttava.


Heikki Räisänen: Taistelua ja tulkintaa - raamatuntutkijan tarina (Kirjapaja 2014)

10 kommenttia:

  1. Miksi pitää ajatella Jeesuksen syntyminen neitseestä vastoin muita organismeja luonnossa. koska on organismeja , jotka syntyvät ilman urosta ja miksi pitää intää kolminaisuutta vastaan, koska Luoja on kolminaisuudessa monessa aineessa. On vain 5 % näkyvää ainetta ja loput pimeää ainetta ja energiaa Nobelin miehen mukaan 2013 ja pimeä aine on sitä läpinäkyvää ainetta, joten enkelit voivat ihan vapasti kulkea sienien läpikin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on Luojan ja luonnossa on montakin elukkaa jotka synnyttävät ilman urosta ja kun on monenlaista ainetta , niin siksi Jeesuskin voi ilmestyä näkyväksi ja mennä takasi pimeään aineeseen eli läpinäkyvään aineeseen ja sillai enkelitkin voivat kulkeva seinien läpikin eli kolminaisuuden voi hyvin käsittää paremminkin nykyfysiikan avulla kuin teologisella ajattelussa kuten myös neitseestäsyntyminenkin

      Poista
    2. Kiitos kommenteistasi Jali! Nämä ovat sellaisia asioita, että jokaisen on mietittävä itse, mitä ne omalla kohdalla tarkoittavat. Itse näen asian sillä tavalla, ettei uskonnollisia ilmiöitä voi selittää luonnontieteellä sen enempää kuin luonnontiedettäkään uskonnolla.

      Poista
    3. Kyllä fysiikalla voidaan kertoa Mooseksen luomiskertomus nykyisen käsittein ja silti Mooses on aika hyvin kertonut luomisen eli Valo on fotonilla kuljettava energia ja sillai avaruus syntyy ja avaruudessa syntyy aurinko ja tähdet ja taivaanannen molemmin puolin on nykyisinkin vettä sekä avaruudessa että maan päällä että maansisässäkin kuten googlaat sanalla avaruuden vedet eli Mooses oli ihan oikeilla jäljillä kertoen että Luoja erotti vedet taivaankannen avulla.Vettä on maansisääskin 700 km syvydessä 3X valtamerien määrä eli 3X 1370 miljoonaa kuutiometria ja samon avaruudessa on enenmmän vettä kuten kun googlaa sanalla avaruuden vedet niin löytää tietoja. Sens sijaan aurinko on ensin ja sitten vasta kasvit, koska kavit ovat syntyneet vedessä viherleivistä käsin. Jeesuksen neitseestäsyntyminen pitää liittää siihen mitä luonnossa voi tapahtua poikkeuksellisesti eli Räisäsen näkemys on liian yksipuolinen Jeesuksen syntymisestä, koska Luoja omistaa universumin ja pitää sitä yllä, jota me sitten yritämme selvittää ja käsittää

      Poista
    4. Luen juuri Räisäsen kirjaa taistelua ja tulkintaa. Teologit unohtavat fysiikan biologian ja sillai heidän kertomukset ovat vajaita

      Poista
    5. Ja sitäpaitsi heprealaiset ovat olleet pappiskasti ensin Niilin laaksossa ja sieltä levinneet Israelin kautta Mesopotamiaankin. Nimrod on sama kuin Sargon jne. antropologia Alice Linsleyn mukaan kun lukee hänen kertomuksiaan netistä kohta Just Genesis, siellä on sisällysluettelo ja valtavasti asiaa monien asiantuntijoiden kanssa ja aamulehdessä on blogi: Nooa oli asunut Tsadjärvellä....jne.Israelilaiset ovat eri kuin heprealaiset. Aabrahan oli heprelainen ja hänen isällään oli kaksi vaimoo, toinen Amsalai Kanaasta ja toinen Horus-sukua oleva nainen jonka juúret ovat Afrikan puolessa jne.

      Poista
  2. Räisäsen pitää ensin osata laskea oikea ikä Saaralle ja Aabrahamille ja silai hän vasta pääsee oikein käsittämään Saaran vanhoilla päivillä kertomuksen lapsen saannista. Nykytietämyksen mukaan Aabarham ei ole voinut elää 175 vuotta ja silloin Saara on saanut lapsen ihan normaalisti kun nytkin ihmiset saavat lapsi hyvin iäkkään, kuten espanjalainen sai kaksoipojat ollessaan 67 vuoden iässä jne.Luoja lupasi Saaralle lapsen ja ei siinä kertomuksessa ole mitään yliluonnollista ilmoitusta vaan ihan Saara synnytti normaaliin tapaan lapsensa koska oikea ikä on ehkä Saaralla ollutkin siinä jotain 40--60 vuoden välissä, koska ihmisen solut kestävät jakautumisen vain aina 110--120 vuoteen saakka ja ihminen vanhentuu biologisen ohjelman mukaan nykytietämyksen mukaan. Räisänen ja Gilkey vain kuvittelevat Saaran lapsen saannissa ohi todellisuuden , vaikka kait Gilkey onkin jo kuollut. Laajan kertomus minulla on tästä asiasta facebookin ryhmässä, systemaattinen teologia eli Räisänen jos kuvittelee, että Saaran lapsi kertomus on jokin satu, niin silloin Räisänen menee ohi nykytietämyksen koska Saara on ollut ihan normaali iässä synnyttämään lapsen vanhoillakin päivillä, koska ensi pitää laskee Saaran oikea ikä. Saaran ja Aabarhamin ikä on Raamatussa kirjoitettu sen ajan käsityksen mukaan ja se pitää kääntää meidän tietojen mukaisesti

    VastaaPoista
  3. Lisäksi koko selvitys heprealisista on antropologi Alice Linsley- Just Genesis sivuilla netissä, josa on sisällysluettelo ja jossa esim. kerrotaan prof. Butzerin maininta , että Nooan oikea ikä on kuollessaan 75 vuoden ikä jne. Alicella on valtavasti hyvää tietoo Raamatun sukujen historiasta ja elämästä

    VastaaPoista
  4. Hei Kirjavuorenpeikko, miksi muka ei voi luonnontieteellä kerto uskon asoista koska meissähän on henki, henkäys joka on tullut Luojasta ja meissä on soluissa happik joka tekee mehdolliseksi ajatella ja sama happi ottaa syömästämme ruuasta elektronit pois ja sillai vapauttaa energiaa meille ja sillai voimme uskonasioistakin pohtia ja samalla kun happi vapauttaa energiaa, samalla se tapppaa meidät kun vapaita radikaaleja syntyy ja ne repii solut hajalla pikku hiljaa. Mooseksen Valohan on fotoni

    VastaaPoista
  5. on käsittämätöntä että muka luonnontieteillä ei voisi kertoa uskoa Luojaan, luonnossa on neitseestäsyntymisiä ja sillai Räisänen ei ole kokonaisuudessa uskottavalla linjalla

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Ilahdun niistä jokaisesta!