Kirjavuori täytti vuoden

Kirjavuoren perustamisesta tulee tänään kuluneeksi vuosi. Kauheaa - taas yksi vuosi elämästä on kadonnut pikavauhdilla jonnekin. Puoli vuotta sitten valittelin, ettei blogia lue kukaan. Sen jälkeen kävijämäärät ovat kasvaneet - kuinka paljon, en tiedä, koska mikään kävijämittari ei taida olla ihan luotettava. Suurin osa uusistakin kävijöistä on silti satunnaisia googlailijoita.

Koska kasvaneen kävijämäärän myötä myös robottikävijät ovat löytäneet blogin, myös suosituimpia kirjoituksia voi lähinnä arvuutella. Botit tykkäävät selvästi joistakin jutuista enemmän kuin toisista. Epäilyksiä herättää muun muassa suuri kävijämäärä heti jutun tultua julki. Samoin pidän epäilyttävinä yhtäkkisiä kävijäryntäyksiä ilman jäljitettävää liikenteen lähdettä, erityisesti jos kävijät ovat etupäässä sellaisista maista, joissa ei yleisesti puhuta suomea.

Valistunut arvaukseni kärkikolmikosta on kuitenkin seuraavanlainen:

Heikki Räisänen: Taistelua ja tulkintaa
Jan Guillou: Suuri vuosisata -sarja
Ilmari Juutilainen: Punalentäjien kiusana

Kärkeä tavoittelee myös kaksi juttua, joiden suosiota varjostaa jonkinmoinen bottiepäilys:

Jenna Jameson: Erotiikan ammattilainen
Patrik Borg: Vinha perä

Räisäsen kärkisija lienee aito ja hämmästyttää. Kirjahan on kuitenkin varsin kuiva yliopistomiehen elämänkerta. Uskonto taitaa kuitenkin olla kiinnostavampi ja tunteita herättävämpi aihe kuin mukamas maallistuneessa yhteiskunnassa haluttaisiin edes tunnustaa. Kirjoitusta on jopa yritetty kääntää Google-kääntäjällä englanniksi. Myös Ilmari Juutilainen on kiinnostanut ulkomaalaisia lukijoita. Se kummastuttaa vähemmän - onhan hän toisen maailmansodan menestyneimpänä hävittäjälentäjänä sotaharrastajien tuntema kautta maailman.

Myös Aila Ruohon ja Vuokko Ilolan Usko, toivo ja raskaus pääsi lähelle kärkeä. Se ei yllätä, sillä kirja ja sen teemat ovat viihtyneet julkisuudessa koko vuoden. Kirjoitus on myös yksi omista suosikeistani. Juttu on löydetty muun muassa Google-haulla "Vuokko Ilola korvakorut". Halusiko joku tarkistaa blogistani, käyttääkö Vuokko Ilola korvakoruja? Onhan se toki paha juttu se!

Onnistuineita bloggauksia ovat mielestäni myös Trippi ihmemaahan, Sapfo ja Yökappaleita. Pintaraapaisuiksihan nämä jutut ovat kautta linjan kuitenkin jääneet. Syvällistä ja perehtynyttä kirjallisuusblogia etsiville suosittelen Nipvet-blogia, joka on lähellä sitä, mitä haluaisin kirjoittaa, jos vain ymmärrys riittäisi.

Alkupään kirjoituksissa yritin ehkä enemmän referoida kirjan juonta. Uudemmissa teksteissä olen pikemminkin nostanut esiin teeman tai pari ja rakentanut kirjoituksen niiden ympärille. Kovin valmiiksi en jaksa tekstejäni työstää, vaan ne ovat vielä melkoista tajunnanvirtaa maailmalle päästessään. Toisaalta blogi onkin hyvä alusta tuottaa helppoa tekstiä, josta ei tarvitse olla samalla tavalla vastuussa kriittisille lukijoille kuin esimerkiksi työssä kirjoittamistani teksteistä. Tällainen nopein vedoin luonnostelu jatkunee tulevaisuudessakin, ellen löydä jostain yli-inhimillisiä voimia lukemieni kirjojen syvällisempään pureskeluun.