- särmikäs, oma näkemys lukemiseen ja kirjoittamiseen.
- epäkaupallisuus, siis käsittelyssä muitakin kuin kustantajan lähettämiä uutuuskirjoja.
- ei liikaa matkustelu- tai lifestyle-sisältöä.
- painopiste jossain muualla kuin scifissä ja fantasiassa - niitä kun en itse juuri lue.
Kuvituksena tämänpäiväisiä kirjavuoria työhuoneeni lattialta.
En osaa suositella, mutta ymmärtääkseni hyönteisdokumentti ja Tahaton lueskelija saattaisi täyttää yllä olevat kriteerit.
VastaaPoistaTahantonta lueskelijaahan minä jo luenkin. Hyönteisdokumenttiin täytynee perehtyä paremmin. Mitä kriteereihin tulee, niin ongelmahan on pikemminkin, että hyviä on aivan liikaa eikä niitä siksi löydä.
PoistaJos yhtä suosittelee, miksei suosittelisi toista? Oma linjani on pitkään ollut, että alan lukea niitä blogeja, joitten pitelijä ilmoittautuu minun blogini lukijaksi. Kuulostaa vähän toinen toistensa selän pesemiseltä, mutta on siinä sekin, että mieshenkilönä en halua tuppautua vallankaan nuorten neitosten blogeihin.
VastaaPoistaMuistelen että Kirjavuorenpeikon blogiin ilmoittauduin lukijaksi itse ensin? En ole varma. Taisin käydä lukemassa kirjoitustasi taistelulentäjistä kertovasta kirjasta. Muistaakseni luin myös joitakin kommenttejasi joistakin toisista blogeista ja huomasin pitäväni niitten sävystä.
Mitä scifiin tulee, siinä kyllä käsitellään usein hienolla tavalla hyvinkin syviä teemoja. Väittäisin myös ettei kaikki scifi edes ole pelkästään scifiä. Esimerkiksi Stanislaw Lem on kirjoittanut lumoavia ja hauskojakin tarinoita, jotka ehkä peitellysti kuvastavat Puolan todellisuutta niin Saksan miehittämänä kuin neuvostovallan alaisenakin. Jokke varmaan osaisi paremmin kertoa Isaac Asimovista, jolta luin vain yhden novellikokoelman, mutta vakuutuin kirjoittajan taidosta. Philip K. Dick kirjoitti romaanin Palkkionmetsästäjä, jonka pohjalta on tehty erittäin suosittu scifi-elokuva Blade Runner, joka tosin monelta osin poikkeaa romaanista. Dickin tavaramerkki lienee ollut harhaisen maailman kuvaaminen. Myös uskonto on vahvasti mukana Palkkionmetsästäjän tarinassa, elokuvasta se on karsittu pois.
Fantasiakirjallisuus ei ole minulle erityisen tuttua. Leena Krohn on kumminkin sellainen nimi, joka ekana tulee minulle mieleen fantasiaromaaninsa Tainaron kautta.
Hienoa pohdiskelua. En ole saanut omia lukijoitani näkyviin, kun tulee aina jokin bugi. Blogger ei kai oikein tykkää Opera-selaimesta.
PoistaScifiin minua on yritetty käännyttää suunnilleen koko elämä, kun kumpikin vanhemmistani ja ex-mies ovat kaikki kovia scififaneja. Minulle on muun muassa luettu lapsena ääneen Asimovia. Jostain syystä genre ei ole vain uponnut koskaan, vaikka sinänsä olen samaa mieltä siitä, että siinä käsitellään syvällisempiä teemoja kuin äkkiseltää ajattelisi. Yksi harvoista poikkeuksista on J. Pekka Mäkelän Nedut. Siitä tykkäsin tosi kovasti, mutta se onkin vähän sellainen erilainen scifikirja.
Itse pidin nuorempana scifistä enemmän. Pidän edelleen Asimovin 1940- ja 1950-luvun tuotannosta, mutta Arthur C. Clarke tuntui menettäneen kiinnostavuutensa. Toisaalta hyvä kirja ei välttämättä ole genrestä kiinni.
PoistaKirjavuori
VastaaPoistahäpeällisesti suosittelen enshättään ei-kaupallisisa omiani, ugh!:
http://hikkaj.blogspot.fi/
http://www.kirjavinkit.fi/author/jukka/
http://www.city.fi/blogit/hikkaj/kirja-arvio
Kiitos! Blogisi ovatkin aivan uusia tuttavuuksia.
PoistaKirjaröykkiö
Poistaja varmaan 'aboriginaaleja' kummallisuuksia, lukuun ottamatta Kirjavinkkejä. ;)
vielä yksi, jossa monta:
Poistahttp://laadunvalvontayksikko.blogspot.fi/
Vaikuttaa hyvältä! Kiitos vinkistä taas.
Poista